Dieettiä takana kahdeksan ja puoli viikko

13.12.2019 - 10:30

Viime viikon sunnuntaina tuli kahdeksan viikkoa täyteen dieettiä ja kun tämäkin viikko on jo loppu puolella niin aikaa on kulunut lähemmäs yhdeksän viikkoa. Se mitä kahdeksan viikon aikana on tapahtunut niin se on samalla yllättänyt, että ei yllättänyt. Se, että olen saanut näkyviä tuloksia aikaan on toisaalta yllättänyt minut positiivisesti ja samalla, että kuitenkaan ihan niin paljoa ei ole tapahtunut kuin ajattelisi asiaa siltä kannalta mitä tämän eteen olen tehnyt. Toisaalta jos mennään kahdeksan, yhdeksän tai jopa kymmenen viikkoa taaksepäin kun ajattelin dieetin aloittamista niin olen kyllä oikeasti yllättänyt itseni positiivisesti.

Kahdeksan viikkoa jo takana ja yhdeksän on ihan juuri tuloillaan. Olen käynyt joka arkipäivä maanantaista perjantaihin tekemässä aamutreenin joko kuntosalilla tai sitten toimistolla uimassa. Tätä asiaa en saanut esimerkiksi viime vuonna edes kunnolla aloitettua kun aloitin viime vuoden alussa dieetin. Minun oli tarkoitus aloittaa aamutreenit heti dieetin alussa mutta käytännössä taisin aloittaa ne vasta parin kolme kuukauden kuluttua "dieetin" aloittamisesta. Tuo kyseinen dieetti ei hirveästi toiminut vaikka sainkin karsittua painoa.

Parhaimmillaan olen saanut laskettua painoa vaa'an mukana kuusi kiloa dieetin alusta. Kuitenkaan kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista ja suhteellista kuin mitä vaaka antaa tulokseksi. Tässä kuitenkin käydään ihan normaalisti tekemässä illalla kuntosalitreeni minkä tavoitteena ei ole niinkään rasvan poltto vaan ihan normaali kuntosalitreeni. Aamun intervallit ja cardiotreenit ovat puolestaan niitä rasvanpolttoon keskittyviä treenejä. Täytyy kyllä se todeta, että olen yllättynyt tästä kahdeksan yhdeksän viikon putkesta aamutreenien kanssa sillä ajoittain jo herääminen aamutreeniin on vaikeaa. Tähän vielä kun lisää sen asian, että illalla tulee käytyä tekemässä ihan normaali treeni niin aamulla on enemmän tai vähemmän puhki.

Monesti heti heräämisen jälkeen tuntuu sille, ettei jaksaisi edes lähteä treenaamaan ja tulen miettineeksi miksi ylipäätänsä heräsin aamulla treenaamaan? Tähän vaikuttaa sekin asia, että nyt on tullut useasti nukuttua yöllä 6,5 - 7 tuntia minkä johdosta aamulla on väsynyt niin vähemmistä unista kuin illan treenistä. Koko aamun kun pakkaan salikassin ja työlaukun sekä laitan vaatteet päälle niin ajattelin vain yhtä asiaa. Miksi taas kerran heräsin aamulla treenaamaan? Tätä samaa asiaa mietin koko matkan salille ja välillä jopa treenin aikanakin tulee mietittyä miksi taas? Tämä kaikki menee vasta siinä vaiheessa pois kun olen saanut tehtyä puolen tunnin aamutreenin ja olen palautumassa infrapunasaunassa ja luen kirjaa. Se hyvä puoli tässä kaikessa on se, että olen saanut luettua jo yhden kirjan kokonaan ja olen päässyt jo toisessakin kirjassa hyvään vauhtiin.

Aamutreenit ovat olleet vaikeampi ja pahempi asia kuin ruokavalion ylläpitäminen. Ruokavalion pitäminen yllä onkin ollut suhteellisen helppoa verrattuna aamutreeneihin varsinkin henkisesti. Ruokavalioon on tottunut eikä minulla tee edes mieli syödä mitään ihmeellisyyksiä ja välillä kun sitä syö yhden cheat-aterian niin sitä huomaa kuinka paljon tuosta ateriasta vatsa turpoaa sekä kuinka paljon väsyneemmäksi kroppa muuttuu. Jos otetaan esimerkiksi pizza niin jo pelkän pizzan syöminen kokonaan tuottaa vaikeuksia minkä jälkeen iskee turvotus ja tämän jälkeen en voi oikein syödä seuraavia välipaloja tai aterioita helposti kun turvotus on päällä tai olen yksinkertaisesti vain täynnä. Näiden aterioiden jälkeen aina tajuan kuinka paljon helpompaa on pysyttäytyä vain dieetin ruokavaliossa.

Tätä dieettiä en sen paremmin suunnitellut tai edes uskonut jaksavani toteuttaa edes tätä aikaa mitä olen sitä ylläpitänyt jos nyt oikeasti rehellisiä ollaan. Kahdeksan ja puoliviikkoa sitten aloitin vain tämän nykyisen systeemin mitä sitten vain olen jatkanut. Jokapäiväinen miinuskaloreilla oleminen ja lähes jokapäiväinen tuplatreenaaminen ei kyllä sovi suurimmalle osalle ihmisistä. Tähän asiaan vaaditaan joko niin hyvä tahto ja motivaatio tai sitten vain tyhmyyttä jotta tätä oikeasti jaksaa. En tiedä kumman puolella oma henkinen tahtotila on.

Tulen jatkamaan tätä nykyistä linjaa vielä seuraavan viikon eli näin ollen saan kymmenen viikkoa tätä täyteen. Sitten lähdenkin joululomalle milloin ajattelin olla ihan normaalilla ruokavaliolla ja syödä mitä huvittaa. En tiedä kuinka paljon tuo noin parin viikon aika tulee tekemään ja mitä mutta näin se on ollut aina suunnitelmissa sillä en halua viettää joulua dieeti päällä sillä en ole edes oman keittiön ääressä jolloin en jaksa tehdä ruokia valmiiksi. Myöskään jos olisin joulun ja uuden vuoden tällä nykyisellä dieetillä päällä niin olisiko siinä oikeasti niin paljon hyötyä vai olisiko se vain henkisesti raskasta? Ei tässä kuitenkaan mihinkään kisoihin olla menossa ja tämä koko dieetin pitäminen on vain tälläinen oma valinta. Haluan vain päästä pienempään kuntoon mutta en nyt ihan sillä tavalla, että kaikki menisi dieetti edellä. 

En näköjään sitten ollutkaan kirjoittanut siitä että tein viikko sitten lauantaina PTVGYM:llä uuden pysäytyskyykky ennätyksen 210kg minkä sitten tämän viikon tiistaina laitoin uusiksi saamalla 220kg. Kaikki lähti siitä liikkeelle että viime viikon perjantaina maastaveto treenin jälkeen huomasin lauantai aamuna että pohkeeni on jumalattoman tiukka. Kirjoittelinkin tuosta pohkeen kuntoon saamisesta tuossa viime kirjoituksessa maaginen kakkonen Mayorssilla. Huomasin siis aamupäivällä että oikea pohkeeni oli ihan jumalattoman tiukka joten aloin sitten itse sitä hieromaan ja ampumaan hierontapyssyllä. Tunsin saaneeni sen paljon parempaan kuntoon siinä aamupäivän aikana.

Sain viime viikolla suunnitelman että mitä jos kävisin Mayors Gym:llä penkkaamassa 200kg? Tämä ajatus lähti liikkeelle siitä että olen ollut nyt hyvässä tuloskunnossa penkissä vaikkakin olen nyt penkkaillut lähinnä slingshotilla. Myöskin ensimmäisen Mayors Gym:llä käynnin jälkeen olen hieman ajatellut käyväni siellä toisenkin kerran mutta että saisin penkattua 200kg Mayors Gym:llä. Olenhan nyt vuosien varrella nähnyt niin monia kovia penkki videoita Mayors Gym:ltä niin olisihan se nyt hieno itsekin penkata 200kg Mayorsilla?

Olen nyt viime aikoina taas aktivoitunut tekemään penkki treeneissä "yli pitkiä" sarjoja. Näitä "yli pitkiä" sarjoja olen tehnyt aina silloin tällöin ja yleensä olen yrittänyt tehdä jollain painolla uuden toistomäärä ennätyksen. Kaikki tämä on lähtenyt vuosia sitten liikkeelle siitä että olen yrittänyt saada omalla painolla niin monta toistoa penkissä kuin vain olen saanut. Aikoinaan tuo lähti hieman yli paristakymmenestä toistosta aina tämän hetkiseen 52 toistoon. Tein tuossa kolme - neljä viikkoa sitten omalla painolla 110kg niin 52 toistoa mikä oli ensimmäistä kertaa ikinä yli 50 toistoa.

Eilen kun tulin PTVGYM:ltä ja ajoin Turunväylää niin pääsin ilmeisesti Skoda kuskin päänsisään hyvin paljon. Skoda kuski oli vaihteeksi näitä perus suomalais autoilijoita kenellä meni hermot siihen että hänet ohitettiin. Ajoin pitkään Helsingin päästä yhden Skoda kuskin perässä ja mietin siinä pitkään menenkö ohitse vai en mutta en mennyt. Sitten siinä Leppävaaran kohdalla kun on niitä ylikulkusiltoja niin hän alkoi ajamaan yhtäkkiä hiljempaa. Niimpä sitten lähdin ohi ja kun olin hetken aikaa ajanut niin huomasin peileistä että kyseinen Skoda paahtoi hirveää ylinopeutta vasenta kaistaa ohitse ja jatkoi myös kaikkien muiden ohittamista. Toisilla ihmisillä vain menee siihen hermot ja pää ei kestä että heidän ohitetaan.

Eilen PTVGYM:llä oli pari teiniä ja en tiedä yhtään että saivatko he tehtyä penkissä yhtään toistoa? Huomasin vain että pari teiniä meni yhdelle penkille "tekemään" penkkiä ja sitten yhdessä vaiheessa vain alkoi kuulumaan hirveä kilinä ja kolina mikä sitten loppui vasta kun teinit lähtivät penkistä. Ainoa asia mitä kuulin oli tosiaan hirveä kilinä ja kolina minkä jälkeen VITUN huutamista perä jälkeen. Ensiksi toinen minkä jälkeen vähän painoja viskottiin lattialle ja sen jälkeen toinen toinen.