Jos isona& lihavana ihmisenä pystyn juoksemaan puolimaratoneja alle kahden tunnin niin mikä on sinun tekosyy?

07.04.2024 - 21:03

Mennään ajassa taakse päinä vuoteen 2013 jolloin menin juoksemaan ensimmäisen puolimaratonin. Tuohon aikaan juoksin todella paljon ja varsinkin aamuisin sillä kävin yleensä aamulla juoksemassa ja illalla kuntosalilla. Olin jo muutaman vuoden käynyt tosiaan aamulla ennen töihin menoa tai ennen toimistolle menemistä käynyt juoksemassa noin kymmen kilometrin lenkin kolmesta viiteen kertaan viikkoon. Tämän lisäksi menin sitten illalla kuntosalille tekemään ihan normaalisti voimaharjoittelua mikä ei silloin eronnut kyllä yhtään siihen nähden mitä nykyään teen.

No painot olivat tuolloin pienemmät pääliikkeissä mutta en ollut vielä kuntosalin puolella siinä kunnossa missä olen parhaimmillani ollut tai missä nyt olen. Kuitenkin vaikka kävin illalla kuntosalilla tai toisinpäin sanoen kun kävin aamulla juoksemassa niin siitä huolimatta menin illalla kuntosalille tai aamulla lenkille. Tuolloin kumpikaan ei ollut toisesta pois eli jos kävin juoksemassa niin en jättänyt kuntosalia väliin tai jos olin tehnyt kovan jalkatreenin edellisenä iltana niin siitä huolimatta menin aamulla lenkille.

Tämä siis pohjustuksena vielä sille millain treenasin vuonna 2013 ja miten valmistauduin puolimaratonille. En siis oikestaan tehnyt mitään sen kummallisempaa valmistelua kuin vasta pari viikkoa ennen. Sitä ennen kävin vain juoksemassa yleensä sen hieman vajaa kymmenen kilometriä ja välillä enemmän jotain viisitoistoa kilometriä. En siis treenannut juoksua mitenkään suunnitelmallisesti tai millään ohjelmalla mutta seurasin kyllä Garminista kilometri vauhdin ja hain tasaisia juoksuja.

Pystyin Garminin avulla seuraamaan juoksuani että tiesin juoksenko liian kovaa tai liian hiljaa. Myöskin kyllä huomasin hyvän ja huonon päivän välin todella hyvin joten sen perusteella sitten laitoin oman tavoite ajan mihin pyrin juoksemaan. Tältä pohjalta lähdin sitten ensimmäiseen puolimaratooniin Vantaa puolimaraton 2013 ja tuon jälkeen sitten parin vuoden päästä puolimaraton Vantaa 2015.

Se mitä pitää kuitenkin tässä ottaa huomioon että painoin kummankin puolimaratonin aikaan koko ajan 115 - 120kg. En ollut vielä tuolloin idetannut kertaakaan mutta olin kyllä jo alkanut pikkuhiljaa oppimaan syömään. Aloin tuolloin 2013 oikeasti oppimaan syömään kun aloin siihen panostamaan. Aina ennen vain olin ollut että ei sillä ole niinkään väliä. Kuitenkin halusin alkaa oppimaan myös ruokailun ja sitä kautta terveellisemmän elämäntavan liikunnan lisäksi. Sen kyllä muistan että kävin vaa'alla ensimmäisen puolimaratonin jälkeen ja vaaka näytti silloin 116kg jos oikein muistan. Toisella puolimaratonilla paino olikin sitten jo 105kg kun kävin sen tuolta kirjoituksesta lukemassa.

Kuitenkin itse olin asettanut ensimmäisen puolimaratonin tavoitteeksi alle kaksi tuntia. Kukaan ei uskonut minun pystyväni tähän. Ei edes kaksi hyvää maratoonaria joiden kanssa kävin aktiivisesti juoksemassa ja keiden innostuksesta edes lähdin puolimaratonia juoksemaan. Kun olin tullut jo maaliin ja autolle parkkipaikalle niin nämä maratoonarit olivat vielä autolla ja olivat tulossa katsomaan olenko jo pääsemässä maaliin. 

Siis 116kg alle kahden tunnin puolimaratoni on kova suoritus kun siihen ei pysty edes kaikki kukkakepit. Tämä tulos on sellainen tulos että tämän puolimaratonin jälkeen sain sellaisen boostin itseluottamukseen kaikkien treenien osalta että tulokseni alkoivat paranemaan. Oli ne sitten juoksua tai kuntolisalia niin tuon ensimmäisen puolimaratonin jälkeen kaikki tulokseni on vain parantunut. Siis jos tälläinen ylipainoinen 116kg pystyy juoksemaan puolimaratonin alle kahteen tuntiin niin kyllä monen muunkin pitäisi?

Sitten kun vielä juoksin todella paljon siinä oman painon ollessa 120kg niin kaikki vaan kyseli että missä juoksen? Juoksenko puistossa vai ihan kadulla? Kun vastaukseni oli että kadulla niin kaikkien ihmetys oli vieläkin suurempia. Eikö sun polviin satu? Miksi minun polviini olisi sattunut? Siksi että olen ylipainoinen ja juoksen todella paljon maantiellä tai muuten asfaltilla? Tuntuu vain että ihmisillä on vain tekosyitä että ei tarvitse lähteä treenaamaan.

Nykyään vaikka en nyt enää juokse kun aloin keskittymään kuntosaliin niin ihmiset ihmettelevät sitä että käyn kuusi kertaa viikossa kuntosalilla minkä lisäksi käyn päivittäin kävelemässä tai uimassa. Lähinnä siis noiden kuntosalitreenien osalta sillä teen kuitenkin viikossa kaksi penkki, kaksi kyykky ja kaksi maastavetotreeniä. Sunnuntait ovat ainoita päiviä kun en käy kuntosalilla mutta silloinkin käyn vähintään kävelemässä ja joskus olen hieman juoksemassa.

En ole ikinä ollut sään mukaan treenaaja. Satoi, paistoi, oli kuuma tai oli pakkasta niin kävin aikoinaan juoksemassa ja nykyään käyn kävelemässä. Katson kyllä pihalle millainen keli jotta tiedän laittaa oikean varustuksen mutta en ole kuin suurin osa ihmisistä että katsoisin pihalle että voiko sinne mennä lenkille. Kun on tälläinen helposti lihova ja koko elämänsä ollut ylipainoinen niin en vain voi mennä sen mukana että onko ulkona hyvä sää. Sään mukaan kun varustautuu oikein niin silloin ei ole sen pahempia ongelmia. Se kyllä on että mitä enemmän vaatteita pitää laittaa päälle niin varsinkin juokseminen kärsii. Kyllä sen muistan ihan hyvin että mitä enemmän vaatteita piti laittaa päälle niin kyllä se aika hidastui kun muutenkin oli ja on lihava.

Yleisesti yritän saada ihmisiä nyt vain liikkumaan ja harrastamaan liikuntaa sillä jos tälläinen lihava on pystynyt juoksemaan kahdesti puolimaratonin alle kahteen tuntiin niin kyllä muutkin pystyvät. Muutenkin aina ihmettelen sitä että ei palaudu treeneistä vaikka treenaa kolme kertaa viikossa. Miten niin ei palaudu? Sitten siinä tekee kyllä jotain väärin tai jättää tekemättä sillä kyllä itse pystyn pitämään ihan hyvin tason koko viikon ajan. Tietenkin kyllä mitä useammin käy niin se ihan huippu ei aina kyllä toteudu mutta silloin treeneissä voi myös tehdä eri asioita tai eri tavalla.

Olen tehnyt jo pidempään kyykyn pysäytyskyykkynä tai ainakin olen yrittänyt tehdä pysäytyksen alhaalla. Aina tämä ei ole ihan onnistunut suuremmilla painoilla ja välillä kun olen tuntenut pysäytyksen kyykkyä tehdessä niin videolta katsottuna kyykky ei ole ihan näyttänyt että siinä olisi pysäytystä tai ainakaan sellaista mikä "laskettaisiin" pysäytykseksi. Se miksi vaihdoin normaalin kyykyn tekemisen pysäytyskyykkyyn kesällä oli yksinkertaisesti vahvistaa kyykyn suurta heikkoutta eli syvyyttä. 

Päätin tuossa muutama viikko sitten että aloitan jalkatreeneissä takareisi priorisoinnin mikä oli yksi niistä monista asioista joita päätin kokeilla. Tämä oli noin neljä viikkoa sitten minkä jälkeen minulla oli viikon tauko treeneistä kun menimme töistä etäviikoksi Pyhtäälle mökille. Tuon viikon jälkeen minun oli tarkoitus aloittaa tai oikeastaan muuttaa monia asioista treeneissä. Onko sitten näiden parin viikon aikana tehnyt niin?

Pitänyt jo kirjoittaa kyykystä muutamia viikkoja mutta en ole vain jaksanut ja ehtinyt. En ole myöskään yhtään varma olenko tästä asiasta jo kirjoittanut tai siis montako kertaa? Kuitenkin aloitin tuossa kesällä joskus tekemään vyötöntä kyykkyä pitkästä aikaa. En edes muista koska viimeksi olen tehnyt kyykkyä ilman vöytä sillä totutin itseni aina tekemään kyykkyä vyön kanssa oli kyseessä sitten pienet tai suuret painot. Samalla olen nyt tehnyt vallan pysäytyskyykkyä tai ainakin pyrkinyt pysäyttämään alhaalla liikkeen edes hieman. Tämän avulla olen saanut etenkin korjattua kyykyn syvyyttä mikä on ollut minulle ongelma.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä Tampereella Hifihuoneen HIFI & HIGH END messuilla Tätä Tampereen reissua varten muutin koko viikon treenien järjestystä sillä suunnittelin tällä kertaa mitä haluan tehdä Tampereen Loaded:lla minkä lisäksi piti myöskin hieman miettiä mitä on järkevää tehdä. Lähinnä nyt siltä kannalta että aluksi on meno Tampereelle minkä jälkeen piti käydä ensiksi syömässä ja sitten Hifihuoneen Hifi & HIGH END messuille. Ennen kuin pääsisin Tampereen Loaded:lle niin minulle tulisi paljon kävelyä ja seisomista ennen treeniä.

Olen käyttänyt apinaotetta jo vuosia lähes kaikissa mahdollisissa liikkeissä ja nyt myös pari viikkoa sitten myöskin kyykyssä. Olen huomannut että kun teen liikkeet apinaotteella niin silloin saan liikkeen kohdistumaan paremmin kyseiseen lihakseen sekä forkut (kyynervarret) ottavat vähemmän osumaa hyvässä mielessä. Tietenkin tämä vaikuttaa kyynervarsien (forkkujen) kehittymiseen mutta vastaavasti se karsii kyynervarsiin (forkkuihin) kohdistuvaa mahdollista kipua ja rasitusta. Esimerkiksi ylä- ja alataljan tekeminen apinaotteella vähentää kyynevarsiin kohdistuvaa rasitusta sekä saan taljaliikkeet tuntumaan paremmin selässä.