Kirjoittelin jo treenaaminen rajoituksien kanssa vs normaalisti tuloksellisesti eli miten huomasin ja koin treenit tuloksien näkökulmasta tunnin rajoituksilla vs ilman rajoituksia. Nyt on vuorossa yleinen näkemys tai varmaankin miten rajoituksien kanssa ja ilman rajoituksia vaikutti henkisesti. Olen jo moneen kertaan sanonut ja kirjoitellut eri kirjoituksissa kuinka heti ensimmäisessä treenissä rajoituksien aikana huomasin, että ei tästä tule mitään. Näin ollen neljän viikon rajoituksien aikana treenaaminen oli minulle itselleni "pakkopullaa" enkä mennyt salille sillä asenteella, että kunhan edes pääsee treenaamaan.
Tämä ei tullut minulle yllätyksenä sillä en ole ikinä pitänyt niistä treeneistä kun olen joutunut menemään kuntosalille normaalia aikaisemmin, että olen saanut tehtyä treenin tiettyyn aikaan mennessä tai muuten vain, että minun on pakko olla pois kello x. Rajoituksien aikana olleet "treenit" olivat lähestulkoon samankaltaisia mutta vielä pahempia. Treenit piti viikkoa aikaisemmin varata joten päivät ja kellon ajan piti löydä lukkoon jokaiseen treeniin. Toisaalta tämä ei nyt vaikuttanut niinkään itselleni koska olen salilla nyt normaalisti lähes samoihin aikoihin ja sain onneksi treenit varattua niihin aikoihin kun normaalisti menisin.
Rajoitetun ajan puitteissa haasteita oli monia. Viikossa pääsi vain kolmena iltana treenaamaan mikä asetti tietynlaisia paineita treenin hyvin menemisen kannalta sillä seuraavan kerran kyseistä liikettä / lihasryhmää pääsi tekemään vasta seuraavalla viikolla. Ajat piti varata todella paljon etukäteen ja muiden rajoitusten myötä kyllä se meni minulla treeniajan lähestyessä odotteluksi ja kelloa katsoessa. Sitten se pahin eli itse "treenit" piti tehdä lämmittelyineen tunnin ajassa mikä johti kahteen asiaan. Ensimmäisenä lämmittelyitä piti lyhentää todella minimiin jotta itse treeniaikaa edes jäi. Toisekseen kerkisin tekemään "treenin" aikana käytännössä yhden liikkeen minkä johdosta kelloa ei niinkään pitänyt katsoa. Kuitenkin kokoajan takaraivossa tiedostin kellon ja aikarajat mitkä lisäsivät stressitekijöitä.
Neljän viikon rajoituksien jälkeen lähdin maalle missä pääsin treenaamaan käytännössä ilman rajoituksia. Kuntosalilla oli max 15 treenaajaa kerralla, mutta pienellä paikkakunnalla ei ole pahemmin tuollaisia ongelmia. Pari kertaa jouduin odottelemaan 5 - 10 minuuttia mutta tuo oli mielestäni hyvin lyhyt aika. Itse treenillä ei ollut pahemmin mitään rajoitteita mutta salin puolella oli kuitenkin muistutus päästää odottavia treenaajia treenaamaan. Kävin itse kuitenkin niin myöhään ettei enää siihen aikoihin ollut hirveästi väkeä saati mitään jonoja niin sain kyllä treenata ihan vapaaseen tahtiin.
Huomasin heti ensimmäisessä treenissä jo salin puolelle päästyä suuren helpotuksen ja vapauden tunteen. Menin heti matkustuspäivänä kuntosalille niin olin päättänyt etten treenaa mitään ihmeellistä tai kovaa treeniä niin heti jo sellainen "mitään sanomaton" treeni tuntui voitolta. En olisi voinut edes kuvitella tekeväni mitään tuon kaltaista treeniä rajoituksien aikana sillä se olisi tuntunut treenikerran hukkaan heittämiseltä. Kun kuntosalille pääsi vain kolmena päivänä viikossa tekemään tunnin treenin niin en halunnut heittää sitä hukkaan tekemällä mitään käsitreeniä tai olkapäätreeniä vaan kerrat piti käyttää suurien liikkeiden maastavedon, penkin ja kyykyn tekemiseen. Käsiä ja olkapäitä pystyi kyllä ylläpitämään kotona kuminauhojen kanssa mutta miten pidät voimatasoja yllä kotona?
Maalla ollessa tein yhden tai pari treeniä siten, että olin kuntosalilla tunnin verran. Tuo tunti tuntui paljon pidemmälle kuin rajoituksien aikana ollut tunnin "treeni". Yleisesti salilla kului aikaa puolesta toista tunnista kahteen tuntiin eli aikalailla sitä normaalia. Kuitenkaan mitään kahden ja puolen tunnin jalkatreeniä ei tullut tehtyä ja osa syy oli varmaan se, että etten ollut tottunut treenaamaan kuin kolmena iltana tunnin ajan. Paluu arkeen 5 - 6 treeniä viikossa oli hyvinkin outoa, todella väsyttävää ja vaikeaa palautua. Yksin omaan olla salilla yli tunti tuntui aluksi raskaalle saati tehdä penkin lisäksi muita rintaliikkeitä, maastavedon lisäksi muita selkäliikkeitä tai kyykyn lisäksi muita jalkaliikkeitä. En ollut myöskään treenannut neljään viikkoon käsiä tai olkapäitä niin niiden treenaaminen tuntui yli neljän viikon tauon jälkeen raskaalle ja samalla hyvälle.
En osaa tai pidä kun treeniaikaa on rajatusti ja olen melkein treenaamatta jos aika on rajattua. Maalla ollessa oli päiviä milloin en oikein ehtinyt menemään salille niin silloin en myöskään mennyt salille. Osasin myöskin pitää välipäiviä joten vaikka pääsin menemään salille ihan normaalisti niin en kuitenkaan ollut siellä jokapäivä.