Jos isona& lihavana ihmisenä pystyn juoksemaan puolimaratoneja alle kahden tunnin niin mikä on sinun tekosyy?

07.04.2024 - 21:03

Mennään ajassa taakse päinä vuoteen 2013 jolloin menin juoksemaan ensimmäisen puolimaratonin. Tuohon aikaan juoksin todella paljon ja varsinkin aamuisin sillä kävin yleensä aamulla juoksemassa ja illalla kuntosalilla. Olin jo muutaman vuoden käynyt tosiaan aamulla ennen töihin menoa tai ennen toimistolle menemistä käynyt juoksemassa noin kymmen kilometrin lenkin kolmesta viiteen kertaan viikkoon. Tämän lisäksi menin sitten illalla kuntosalille tekemään ihan normaalisti voimaharjoittelua mikä ei silloin eronnut kyllä yhtään siihen nähden mitä nykyään teen.

No painot olivat tuolloin pienemmät pääliikkeissä mutta en ollut vielä kuntosalin puolella siinä kunnossa missä olen parhaimmillani ollut tai missä nyt olen. Kuitenkin vaikka kävin illalla kuntosalilla tai toisinpäin sanoen kun kävin aamulla juoksemassa niin siitä huolimatta menin illalla kuntosalille tai aamulla lenkille. Tuolloin kumpikaan ei ollut toisesta pois eli jos kävin juoksemassa niin en jättänyt kuntosalia väliin tai jos olin tehnyt kovan jalkatreenin edellisenä iltana niin siitä huolimatta menin aamulla lenkille.

Tämä siis pohjustuksena vielä sille millain treenasin vuonna 2013 ja miten valmistauduin puolimaratonille. En siis oikestaan tehnyt mitään sen kummallisempaa valmistelua kuin vasta pari viikkoa ennen. Sitä ennen kävin vain juoksemassa yleensä sen hieman vajaa kymmenen kilometriä ja välillä enemmän jotain viisitoistoa kilometriä. En siis treenannut juoksua mitenkään suunnitelmallisesti tai millään ohjelmalla mutta seurasin kyllä Garminista kilometri vauhdin ja hain tasaisia juoksuja.

Pystyin Garminin avulla seuraamaan juoksuani että tiesin juoksenko liian kovaa tai liian hiljaa. Myöskin kyllä huomasin hyvän ja huonon päivän välin todella hyvin joten sen perusteella sitten laitoin oman tavoite ajan mihin pyrin juoksemaan. Tältä pohjalta lähdin sitten ensimmäiseen puolimaratooniin Vantaa puolimaraton 2013 ja tuon jälkeen sitten parin vuoden päästä puolimaraton Vantaa 2015.

Se mitä pitää kuitenkin tässä ottaa huomioon että painoin kummankin puolimaratonin aikaan koko ajan 115 - 120kg. En ollut vielä tuolloin idetannut kertaakaan mutta olin kyllä jo alkanut pikkuhiljaa oppimaan syömään. Aloin tuolloin 2013 oikeasti oppimaan syömään kun aloin siihen panostamaan. Aina ennen vain olin ollut että ei sillä ole niinkään väliä. Kuitenkin halusin alkaa oppimaan myös ruokailun ja sitä kautta terveellisemmän elämäntavan liikunnan lisäksi. Sen kyllä muistan että kävin vaa'alla ensimmäisen puolimaratonin jälkeen ja vaaka näytti silloin 116kg jos oikein muistan. Toisella puolimaratonilla paino olikin sitten jo 105kg kun kävin sen tuolta kirjoituksesta lukemassa.

Kuitenkin itse olin asettanut ensimmäisen puolimaratonin tavoitteeksi alle kaksi tuntia. Kukaan ei uskonut minun pystyväni tähän. Ei edes kaksi hyvää maratoonaria joiden kanssa kävin aktiivisesti juoksemassa ja keiden innostuksesta edes lähdin puolimaratonia juoksemaan. Kun olin tullut jo maaliin ja autolle parkkipaikalle niin nämä maratoonarit olivat vielä autolla ja olivat tulossa katsomaan olenko jo pääsemässä maaliin. 

Siis 116kg alle kahden tunnin puolimaratoni on kova suoritus kun siihen ei pysty edes kaikki kukkakepit. Tämä tulos on sellainen tulos että tämän puolimaratonin jälkeen sain sellaisen boostin itseluottamukseen kaikkien treenien osalta että tulokseni alkoivat paranemaan. Oli ne sitten juoksua tai kuntolisalia niin tuon ensimmäisen puolimaratonin jälkeen kaikki tulokseni on vain parantunut. Siis jos tälläinen ylipainoinen 116kg pystyy juoksemaan puolimaratonin alle kahteen tuntiin niin kyllä monen muunkin pitäisi?

Sitten kun vielä juoksin todella paljon siinä oman painon ollessa 120kg niin kaikki vaan kyseli että missä juoksen? Juoksenko puistossa vai ihan kadulla? Kun vastaukseni oli että kadulla niin kaikkien ihmetys oli vieläkin suurempia. Eikö sun polviin satu? Miksi minun polviini olisi sattunut? Siksi että olen ylipainoinen ja juoksen todella paljon maantiellä tai muuten asfaltilla? Tuntuu vain että ihmisillä on vain tekosyitä että ei tarvitse lähteä treenaamaan.

Nykyään vaikka en nyt enää juokse kun aloin keskittymään kuntosaliin niin ihmiset ihmettelevät sitä että käyn kuusi kertaa viikossa kuntosalilla minkä lisäksi käyn päivittäin kävelemässä tai uimassa. Lähinnä siis noiden kuntosalitreenien osalta sillä teen kuitenkin viikossa kaksi penkki, kaksi kyykky ja kaksi maastavetotreeniä. Sunnuntait ovat ainoita päiviä kun en käy kuntosalilla mutta silloinkin käyn vähintään kävelemässä ja joskus olen hieman juoksemassa.

En ole ikinä ollut sään mukaan treenaaja. Satoi, paistoi, oli kuuma tai oli pakkasta niin kävin aikoinaan juoksemassa ja nykyään käyn kävelemässä. Katson kyllä pihalle millainen keli jotta tiedän laittaa oikean varustuksen mutta en ole kuin suurin osa ihmisistä että katsoisin pihalle että voiko sinne mennä lenkille. Kun on tälläinen helposti lihova ja koko elämänsä ollut ylipainoinen niin en vain voi mennä sen mukana että onko ulkona hyvä sää. Sään mukaan kun varustautuu oikein niin silloin ei ole sen pahempia ongelmia. Se kyllä on että mitä enemmän vaatteita pitää laittaa päälle niin varsinkin juokseminen kärsii. Kyllä sen muistan ihan hyvin että mitä enemmän vaatteita piti laittaa päälle niin kyllä se aika hidastui kun muutenkin oli ja on lihava.

Yleisesti yritän saada ihmisiä nyt vain liikkumaan ja harrastamaan liikuntaa sillä jos tälläinen lihava on pystynyt juoksemaan kahdesti puolimaratonin alle kahteen tuntiin niin kyllä muutkin pystyvät. Muutenkin aina ihmettelen sitä että ei palaudu treeneistä vaikka treenaa kolme kertaa viikossa. Miten niin ei palaudu? Sitten siinä tekee kyllä jotain väärin tai jättää tekemättä sillä kyllä itse pystyn pitämään ihan hyvin tason koko viikon ajan. Tietenkin kyllä mitä useammin käy niin se ihan huippu ei aina kyllä toteudu mutta silloin treeneissä voi myös tehdä eri asioita tai eri tavalla.

Kun päivä poikkeaa normaalista näin vappuna tai pääsiäisenä niin minulla menee treenit aikalailla sekaisin jos treenaan normaalissa ympäristössä. Näin käy siis vain normaalissa ympäristössä ja jos näissä tapauksissa olisin treenannut aivan jossain muualla niin tätä asiaa ei olisi ollut. En tiedä mikä on se kaikkein vaikuttavin syy tai onko sellaista, mutta pieniä muuttuvia tekijöitä on todella paljon mitkä vaikuttavat treenin kulkuun. Näin alkuun voisi sanoa

Nykyistä kuntosaliharjoitteluani viime syksystä lähtien voisi kuvailla helpoiten powerlifting ja bodybuildauksen yhdistelmäksi. Kolmessa perusliikeessä penkissä, maastavedossa sekä kyykyssä tulee välillä haettua ennätyksiä ja muutenkin liikkeissä tulee käytettyä lyhyempiä 2 - 5 toiston sarjoja kun taas treenien muut liikkeet tulee tehtyä vähintään kymmenen toiston sarjoilla sekä erikoistekniikoita käyttäen. Vaikka treenit sisältävät powerliftiin liittyviä kovia

Tällä hetkellä tuntuu sille, että olen tyytymätön maastavedon tuloksiin. Tein niin tai näin niin en ole oikein koskaan tyytyväinen. Vaikka nyt viimeaikoina olen tehnyt 250kg painoilla yhdestä muutamaan toistoon niin en vain ole ollut tyytyväinen. Haluaisin saada 250kg painoilla viisi toistoa minkä lisäksi vielä toisen hyvän sarjan kolmella tai neljällä toistolla. Tähän olisin tyytyväinen, mutta kun tuntuu vain sille, että toistot jäävät yhden ja neljän väliin

Viime viikolla tuli sitten penkattua ensimmäistä kertaa 250kg slingshotilla joten aikaisempaan slingshot tulokseen 240kg parannusta tuli kymmenen kiloa. Oliko tässä mitään järkeä tai hyötyä niin ei, mutta kunhan tuli kokeiltua eikä tuo nyt ihan niin puhtaasti itse nostettuna tullut mutta lähestulkoon ja siihen olen itse tyytyväinen. Sinällään kun penkissä kuluu aikaa lähes tunti tai ainakin 45 minuuttia ja tekee yhteensä seitsemän "sarjaa" 100kg, 140kg, 180kg

Jalat on yksi suurin lihasryhmä ja siksi jalkaliikkeissä pitää mielestäni käyttää suuria painoja. Ihmettelen tätä Instagram buumia, että nuoret naiset treenaa "jalkoja" eli pakaroita kumilenkkiliikkeillä. Itse olen sitä mieltä, että suurilla painoilla ja enemmän "runttaamalla" saadaan nopeampia ja yksinkertaisesti parempi tuloksia kuin kuminauhalla tehtyihin tuntuma treeneihin. Tietenkin nämä tuntuma kumilenkki treenit "osuvat" paremmin perille treenatessa

En ole oikeastaan ikinä miettinyt kyykyn, penkin ja maastavedon yhteistulosta mutta sanotaanko noin vuoden - puolentoista vuoden aikana olen hieman alkanut miettimään sitä. Tämäkin alkoi siitä kun aloin saamaan kyykyn, penkin sekä maastavedon ennätyksiä paremmaksi ja paremmaksi. Ihmiset alkoivat kyselemään minulta tämän johdosta mikä minun yhteistulos on joten aloin sitä laskemaan ja samalla tajusin kuinka paljon se on. Kun luku alkoi ylittämään 650kg

Pääsin tekemään pitkästä aikaa hack-kyykkyä mitä olin viimeksi tehnyt jouluna - uutena vuotena käydessäni viimeksi Vammalassa. Tällä kertaa olin käymässä Vammalassa torstaista - sunnuntaihin eli pääsiäisen ajan. Tämä kerta sisälsi "vain" kaksi treeniä Vammalassa ollessa vaikka olisin ihan hyvin voinut tehdä kolme tai neljäkin treeniä. Kuitenkin kaikki treenit olisivat olleet yksittäis maksullisia treenejä kun en olisi voinut ostaa kymmenen kerran korttia tai

Maanantain päättyi minun kolmen viikon tauko normaalista penkistä. Se miksi pidin kolmen viikon tauon normaalista penkistä ja miksi tauko oli kolme viikkoa niin siihen liittyvät asiat ovat vain sattumien summa. Ainakin siis miksi tauko oli kolme viikkoa. Tuon kolmen viikon aikana huomasin, että rintatreeni oli vaihteeksi aina erilainen kun rintatreenin alkuun ei tullut tehtyä normaalia penkkiä. Ensinnäkin aikaa säästyi todella paljon kaikkeen muuhun ja toiseksi

Tällä viikolla tuli tehtyä pitkästä aikaa olkapää- & käsitreeni "isoilla" painoilla ja enemmän runttaavalla tyylillä kun normaalisti kyseiset treenit on tullut tehtyä pienemmillä painoilla ja enemmän tekniikalla. Olkapää- & käsitreeni on tullut tehtyä viimeaikoina pienemmillä painoilla ja enemmän tekniikalla ihan vain sen takia, että se säästää käsiä ja kyseisten treenien priorisaatio on tällä hetkellä alhaalla. Enemmän "pummpaavampi" treeni on paremminkin

En tiedä kuulunko tässä asiassa vähemmistöön vai enemmän harvemmistoon, mutta en ainakaan suuremmistoon siinä asiassa, että tykkään mennä aamulla käveleen ennemmin kahdenkymmenen asteen pakkasessa kuin lähempänä nollakeliä. Olen jostain tammikuusta alkaen käynyt lähes jokapäivä aamukävelyllä paitsi sunnuntaisin ja yhteenvetona voin vain todeta, että olen tykännyt kävellä ennemmin pakkasilla kuin leudommilla keleillä. Oli aamulla sitten hieman lämpimämpi tai