Tiistai-illan kuntosalitreeni ja varsinkin maastaveto laittoi minut vaihteeksi miettimään treenejä yleisellä tasolla. Lähiaikojen ennätykset penkissä, maastavedossa sekä pystypunnerruksen tekeminen 50kg käsipainoilla on sellaisia tuloksia joihin olen ollut erittäin tyytyväinen. Niin sanottuna kääntöpuolena tälläisien tuloksien jälkeen omat odotukseni ovat nousseet ja vaikka treeni menisin oikeasti hyvin niin voin olla siihen silti pettynyt. Tämä on hyvin yleistä ja on tapahtunut itselleni vuosien saatossa monta kertaa. Hyvien tuloksien jälkeen haluaisi helposti tehdä vain painoilla jotka ovat lähellä maksimia ja niillä mahdollisimman paljon toistoja. Tällöin jättää helposti ne hieman pienemmät painot sivuun ja yrittää tehdä sellaisilla painoilla joilla luulee pystyvänsä tekemään viikosta toiseen kovia sarjoja. Kun tämä ei yleensä mene näin niin silloin helposti pettyy kun rauta ei vain nouse vaikka se on viime viikolla noussutkin.
Tällä hetkellä minulla on menossa sellainen hetki, että haluan vain paukuttaa hyviä sarjoja päivästä toiseen vaikka en jaksaisikaan. Tiistaina tein hieman ylisuurilla painoilla päivän kuntoon nähden kun halusin vain jostain syystä tehdä samanlaisia sarjoja kuin viikko sitten. Vaikka punnersin samanlaiset sarjat ja toistomäärät niin tekeminen oli ihan erilaista kuin viikko sitten. Tekeminen oli raskaampaa minkä johdosta tekniikka varmaankin kärsi minkä johdosta olisin voinut saada selkäni jumiin mitä se ei onneksi ole. Maastavedon jälkeen treenin loput selkäliikkeet menivät ihan normaalilla tavalla enkä kaikkiin edes yrittänyt laittaa mitään maksimipainoja. Tietenkin liikkeet olivat erilaisia ja esimerkiksi taljaliikkeet ovat muutenkin parempi tehdä pienemmillä painoilla kuin maksimeillä. Pienemmillä painoilla taljaliikkeissä saa paremman tekniikan ja etenkin paremman venytyksen minkä johdosta myös liikkeen kohdistaminen menee paremmin.
Tiistain kuntosalin treenin jälkeen myös huomasin pientä samanlaisuutta juoksun puolella kun mietin tulevaa tämän päivän aamulenkkiä. Olen tässä nyt pidempään käynyt juoksemassa kymmenen kilometrin aamulenkkejä ja ne ovat hieman jääneet "päälle". Siis sinällään päälle, että kun olen mennyt aamulenkille niin se on ollut tuo kymmenen kilometriä eikä alle. Ehkä tämän takia minulta on jäänyt muutamia aamulenkkejä tämän vuoden puolella väliin, kun olen halunnut juosta kymmenen kilometriä. On siis tullut käytettyä tyyliä kymmenen kilometrin aamulenkki tai ei ollenkaan mikä on todella huono tapa. Tänään tuohon tuli pitkästä aikaa muutos kun palasin "normaaliin" ja juoksin seitsemän kilometrin aamulenkin.
Kuuden ja puolen kilometrin aamulenkki on se matka josta minun aamulenkkirutiini alkoi. Käytännössä juoksin kolme - viisi kertaa viikossa kuusi ja puoli kilometriä aamulla. Käytännössä se oli joka aamu tuo paitsi poikkeuksia myös oli jolloin matka saattoi olla kahdeksan ja puoli tai kymmen kilometriä. Viime kesänä juoksin joka arkipäivä lomallani kolmen ja puolen kilometrin aamulenkin ja se oli silloin mieluisa ajaltaan ja matkaltaan. Tuollaiselle kolmen ja puolen kilometrin aamulenkille jaksoin hyvin lähteä melkein joka päivä toisin kuin yli viiden kilometrin aamulenkeille jotka ovat ajallisesti pidempiä sekä raskaampia.
[[{"fid":"439","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":"","field_folder[und]":"71"},"type":"media","link_text":null,"attributes":{"height":401,"width":529,"class":"media-element file-default"}}]]
Ehkä tuolla kun tarkoitus on juosta tänä vuonna yksi - kaksi puolimaratonia on laittanut "pakotteen" juosta pidempiä lenkkejä. Tämä on sitten näkynyt aamulenkeillä kymmenen kilometrin lenkkeinä. Myöskin kun juoksee pidempiä lenkkejä niin silloin tulee yhteismäärää viikolle "helpomin" kun yhdellä kymmenen kilometrin aamulenkillä korvaa esimeriksi kolme kolmen ja puolen kilometrin aamulenkkiä mitä juoksin viime kesänä. Tietenkin ennemmän kertoja olisi itselleni parempi kuin vähemmän kertoja, mutta melkein yhtä paljon juoksukilometrejä. Ihan yleisellä tasolla sekä varsinkin kuntosalitreenejä ajatellen jolloin päivää kohden rasitus olisi pienempi kuin pidempien aamulenkkien jälkeen.
Tämän aamun aamulenkki oli mielesäni kaksijakoinen. Aluksi pari ensimmäistä kilometriä menivät hiljaa noin 7min per kilometri vaikka vauhti tuntui ihan hyvältä. Tätä hieman ihmettelin sillä vauhti tuntui, että juoksisi jotain 6.30min - 6.40min kilometriaikoja, mutta Garmin näytti kahden ensimmäisen kilometrin jälkeen about 6.50min kilometrejä. Tämän jälkeen vauhti sitten nousi ja kolmas kilometri menikin jo noin 6min aikaan josta se sitten loppua kohden vain nousi. En tiedä mikä oli selitys tämän aamun kiihtyvälle lenkille kun se ei ollut tarkoitus, mutta päätin nyt juosta kun kerran juokseminen oli rentoa ja kulki. Tässä vaiheessa en jaksanut alkaa ajattelemaan illan kuntosalia ja vaikutuksia jaksamisiin vaikka sen pohjalta olinkin tänään jättänyt kymmenen kilometrin aamulenkin väliin. Oikeastaan tämän aamun lyhyempään reitin valintaan vaikutti myöskin se, että jotenkin kropassa tuntui siltä etten olisi jaksanut mikä saattoi vaikuttaa aamun parin ensimmäisen kilometrin ajan. Tämän jälkeenhän tuollaisesta ei ollut enään tietoakaan kuten minulla on monesti käynyt eli parin ensimmäisen kilometrin jälkeen juokseminen on kamalaa, mutta tämän jälkeen fiilis on toinen ja jalat vain kulkevat.
Välipäivä tekee ihmeitä sillä tänään ei tullut tiistain toistoa penkissä
Tänään osasin tiistaisin verrattuna valmistautua treeniin sinällään paremmin, että lähdin liikkeelle päivän kunnon mukaan. Tämä tarkoitti sitä, että yritin arvioida lämmittelyn aikan päivän kunnon ja miettiä sarja painot lämmitelyn mukaan suoraan oikein. Tiistaina lähinnä automaattisesti otin saman painot kuten viime viikolla vaikka huomasin jo lämmittelypainoilla päivän kunnon olevan huonompi. Tänään yllätyin todella siitä miten ja millä painoilla jaksoin tehdä tänään sarjoja. Olin hieman valmistautunut tekemään pienemmillä painoilla lähinnä sen takia mitä kävi tiistaina. Voisin kuvitella, että eilinen välipäivä auttoi sekä treenäjä ei ollut takana edelliseltä päivältä kahta. Tiistai-iltaan mennessä minulla oli siis hieman liikaa treenejä takana siihen nähden millaista treeniä olin hakemassa eli periaatteessa selkäpäivän vaihtaminen maanantaihin voisi olla hyvä ratkaisu jolloin treenejä ennen maastavetoa ei olisi niin paljon.
[[{"fid":"438","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":"","field_folder[und]":"71"},"type":"media","link_text":null,"attributes":{"height":525,"width":700,"class":"media-element file-default"}}]]
Penkkiä ja maastavetoa voisi sinällään sanoa samankaltaisiksi liikkeiksi, että molemmat liikkeet tarvitsevat sen kaiken mahdollisen energian ja voiman mitä vain mahdollista. Siis jos on hakemassa sitä hieman "normaalia" isommilla painoilla olevia sarjoja. Sellaista perussarjaa tekiessä tuolla ei niinkään ole väliä sillä perussarjan pitäisi olla käytännössä sellainen mikä onnistuu lähes aina. Hyvä perussarja on mielestäni sellainen ettei se ole liian kevyt vaan viimeiset toistot tuntuvat raskailta. Jos viimeisetkin toistot alkavat menemään kevyesti niin tällöin on hyvä kokeilla painojen nostamista pienemmälläkin nostolla.
Rinta- & ojentajatreeni
- Penkki 60kg x10, 100kg x10, 3x5 140kg, 2x7 130kg
- DIppi 20kg lisäpaino
- Alavinopenkki käsipainoilla 3x10 35kg
- Ranskalainen punnerrus maaten 3x10 47,5kg
- Alaristikkäistalja istuen 40kg x10, 3x10 30kg
- Ojentajapunnerrus istuen pään yli 60kg x10, 3x10 70kg
- Supersarja peck-deck 55kg 3x10 + rintaprässi 100kg x10, x7, x7
- Ojentajapunnerrus tanko 3x10 80kg