Kuntosalilla epäonnistumisien kautta voittoon vai alamäkeen?

16.10.2022 - 13:08

Tällä viikolla epäonnistuin tuli jälleen pari epäonnistumista kuntosalilla. Ensiksi maanantaina en saanut tehtyä uutta ennätystä räkkivedossa 310kg sillä tanko ei edes hivahtanutkaan ylös. Torstaina puolestaan oli vuorossa maastavedossa epäonnistuminen kun yritin saada 275kg kaksi toistoa enkä saanut edes yhtään. Maanantaina hyvää oli se että lähdin hyvin yrittämään toistoa vaikka tanko ei liikkunut. Torstaina parempaa oli se että lähdin tekemään toistoa ja tanko lähti jopa liikkeelle mutta ei edes polviin asti. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen että tekeminen oli hyvällä mallilla siihen asti kunnes tanko ei vain noussut.

Epäonnistumisissa näen aina kaksi puolta sillä epäonnistuminen on aina epäonnistuminen mikä pilaa itseltäni treenin. Epäonnistuminen tai epäonnistumiset voivat pilata motivaation treenaamiseen ja tuoda luottamuksen puutteen minkä johdosta treenit voivat lähteä todella alamäkeen ja sieltä voi olla vaikea nousta takaisin. Toisaalta vaikka epäonnistuu niin se voi antaa luottamusta ja motivaatiota varsinkin siltä kannalta että ottaa pieniä asioita epäonnistumisesta mikä on saattanut onnistua. Monissa tapauksissa vaikka epäonnistunut niin olen saanut siitä motivaatiota että olen lähtenyt tai saanut lähdettyä tekemään kovaa toistoa tai sarjaa hyvällä asenteella tai "normaalisti" ihan kuin mitä tahansa muutakin toistoa.

Nykyään yritän katsoa epäonnistumisia positiivisien asioiden kannalta enemmän kuin murehtia että epäonnistuin jälleen. Kun hakee suurempia painoja saati ennätyksiä niin ne eivät vain aina onnistu. Itse olen sitä mieltä että jos ei lähde yrittämään niin ei voi edes onnistua. Kuitenkin pitää tietää omat rajansa sekä ostata oikeasti tunnistaa onko tänään se päivä? Aina se ei ole ihan niin selvä sillä kun on normaalia suuremmissa painoissa tai mennään ennätyksiin niin tuossa tulee vastaan henkiset asiat. Omiin tasoon nähden kun mennään isoihin tai suurempiin painoihin niin henkimaailman asiat ovat fyysisiä asioita tärkeämpiä. Olen muutamat toistot ja sarjat epäonnistunut juurikin henkimaailman asioiden takia toiset taas päivän kunnon ollessa huono.

Kuntosalilla kannattaakin myös harjoittaa henkistä "voimaa" fyysisen voiman ohella mitä asiaa monet eivät tunnu tekevän. Monesti kuulee ihmiseltä ketä menee tekemään sarjaa tai toistoa että yritän tehdä x määrän kun oikea asenne kuuluisi olla että menen tekemään x määrän toistoja. Siksi korjaankin ihmisiä siinä suhteessa että jos olen spottaamassa tai katsomassa jonkun tekniikkaa niin sanon että sinulla on väärä asenne. Olenkin korjannut monelle ihmiselle että älä kokeile vaan tee sillä tuolla asenteella et tule saamaan mitään aikaiseksi. Jos vain kokeilee saada esimerkiksi viittä toistoa niin silloin sitä ei saa. Pitää mennä sillä asenteella että teen viisi toistoa enkä yritä tehdä viittä toistoa.

Itse muutin tuota henkistä puolta vuosia sitten sillä aikoinaan yritin ja nykyään teen. Se on auttanut todella paljon mutta vastaavasti asiaan pitää myöskin uskoa ja luottaa eikä vain sanoa. Sillä jos sanot että teen viisi toistoa mutta et kuitenkaan usko siihen niin ei se tule onnistumaan. Toisaalta myöskin onnistumiset ruokkivat tuota uskoa mikä tekee siitä paljon helpompaa mutta jos epäonnistuu jatkuvasti niin silloin ei myöskään siihen enää usko.

Viimein, siis viimein sain kyykyssä 250kg nostettua vuosien sen jälkeen kun sain sen ensimmäisen kerran. Se oli se ensimmäinen korona vuosi ja jotain huhti- / toukokuuta kun sain ensimmäisen kerran ikinä kyykyssä 250kg. Sen jälkeen tapahtui jotain mutta en nyt muista ja tiedä mitä mutta kyykyn tulokset lähti laskuun. Näin kävin kunnes sain taas joku puolitoista - kaksi vuotta sitten kyykyn palaamaan raiteilleen ja viime vuosi oli paras kyykky vuosi kokonaisuutena.

Kyykky on kulkenut tämän vuoden puolella kummallesin hyvin siihen nähden kun muistissa on vain viime vuoden viimeinen treeni missä tein kyykkyä ja se treeni päin persettä. Lähdin tuolloin jopa heti kyykyn jälkeen pois kuntosalilta kun tuntui sille että mitä järkeä jatkaa jalkatreeniä kun kerran kyykkykään ei edes kulje. Tuohon surkeaan jalka- & kyykkytreeniin päätin viime vuoden treenit mutta jotenkin sitten tänä vuonna ainakin näin alkuvuodesta kyykky on kulkenut. Kyykky on kulkenut jopa paremmin kuin ikinä vaikka mitään ennätyksiä ei ole tullut tehtyä enkä ole vielä kyllä toistanut viime vuotisia loistavia kyykky treenejä.

Tänään tuli vastaan HS:ssä juttu Peseytyminen on haaste Itäkeskuksen uimahallissa, mutta esimies tietää ratkaisun mutta itse olen nähnyt tätä jo kymmenisen vuotta kuntosalilla. Toisaalta tuo ei kyllä vian jää peseytymiseen vaan myös yleiseen sivistykseen. Tällä tarkoitan sitä kun teineillä on kuntosalin pukuhuoneessa vähän liikaa energiaa vielä "treenin" jälkeen kun he ovat toistensa kimpussa boxeireissa tai lätkivät toisiaan pyyhkeillä. Sitten on tietenkin tuo että alusvaatteilla suihkuun ja pahimmassa tapauksessa mennään vaatteet päällä saunaan. Tätä on joutunut katsomaan jo kymmenisen vuotta ja varsinkin tuo toisten lääppiminen ja pyyhkeillä huitominen ei vain miellytä itseäni yhtään.

Tämän viikon keskiviikkona onnistuin viimein siinä mitä jouluna parin viikon ajan metsästin. Tälläkin kertaa en oikein siihen uskonut sillä maanantaina oli Super bowl yö ja pääsin viimein illalla vasta nukkumaan. Maanantaina sain kyllä penkissä tehtyä 200kg painoilla mutta muuten en oikein jaksanut tehdä muuta. Tiistaina oli vuorossa sitten laskettelua ja normaaliin tapaan olin todella väsynyt. Näin ollen keskiviikkona ei ollut mikään paras päivä lähteä tekemään kyykky treeniä näin unen ja palautuksen kannalta.

Tällä viikolla tuli taas käytyä pari kertaa laskettelemassa Ellivuoressa. Tämän viikon suunnitelmat muuttuivat moneen kertaan kun en ollut ihan varma minä päivänä tulen ja minä päivänä tulen lähtemään. Alunperin minun oli tarkoitus tulla viime viikon torstaina mutta päädyin lopulta tulemaan sunnuntaina mikä oli yhdessä vaiheessa se suunnitelma. Myöskin jossain vaiheessa mietin lauantaina tulemista mutta siinä vaiheessa kun mietin lauantaita niin sunnuntai kuulosti paljon paremmalle. Minulla oli siis "normaaliin" tapaan hieman erilaisia suunnitelmia milloin tulen ja milloin lähden.

Eilen kun tulin PTVGYM:ltä niin jollain Audilla oli taas kiire mutta eipä se yllätä. Ensiksi hän meni minun ohi työmaa-alueella missä oli 30km/h rajoitus ajamalla 60-70km/h. Eipä mennyt kauaa kun kuitenkin pian ajoin hänen perässään kun hän joutuin ajamaan jonkun perässä hiljaa. Eipä siis auttanut hänen ylinopeutensa yhtään mitään. Lopulta hän sitten kääntyi samasta risteyksestä kun minä ja tuli samaan parkkihalliin.